Jotain on kerinnyt tapahtua sitten viime näkemän. Oli eräs isohko projekti päällä ja illat tuppasivat venymään töissä muutaman viikon ajan. Se söi kyllä aika tehokkaasti kaiken muun elämän. Sain lisäksi ihan mukavankokoisen palkankorotuksen, joka kieltämättä lämmitti mieltä.
T lähti hieman yllättäen töihin Pariisiin ja sen takia päätin katkaista tuon työrupeaman. Tällä kertaa rakastuin tuohon kaupunkiin tosissaan. Vastaan tuli tällä kertaa lähes poikkeuksetta hyvin ystävällisiä ihmisiä. Suuressa kaupungissa kontrastit ovat myös hyvin isoja. Seurailin T:n mukana työn lomassa, joten jonkin verran tuli nähtyä myös niitä keskustan ulkopuolella olevia lähiöitä ja tuli kurkittua sisään toimistoihin. Toisaalta tälläkin kertaa Eiffelin huippu jäi valloittamatta, mutta sen korvasi Montparnassen pilvenpiirtäjä.
Viimeisestä viikonlopusta meinasi tulla hieman pannukakku, koska T sai yllättäen keikan kuvauksiin molemmille päiville. Suunnittelija oli kuulemma mukava tyyppi, joten hän pyysi lupaa päästä seuraamaan kuvauksia. Se oli kuulemma kuvaajallekkin ihan ok, joten painelin studioille. Juteltiin siinä niitä näitä ja kuvauksia jatkettiin. Jossain vaiheessa kuvaajalla meni hermot ja tuli pyytämään minulta, että voinko poistua paikalta. Ylimääräinen väki kuulemma häiritsi hänen työtään.
Ymmärsin yskän ja poistuin käytävään. Tämän jälkeen itse suunnittelija tulee käytävään kyselemään, että mitä teen siellä. Kerroin tilanteen ja hän sanoi että kaikki ok, mene takaisin sisälle. Kun kuvaaja huomasi tämän, alkoi pienimuotoinen metakka ja kuvaaja paineli ovet paukkuen ulos. Muutaman minuutin päästä kuvaaja tuli kuitenkin takaisin ja pyyteli anteeksi käytöstään. Sen jälkeen kuvaaja ja suunnittelija olivat jostain syystä varsin ystävällisiä minulle. Ehkä sen takia että oma toimenkuvani liittyy jollain tavalla heidän työhönsä ja osasin keskustella asianmukaisesti.
Oli erittäin mielenkiintoista nähdä T työnsä ääressä. Etukäteen hieman pelkäsinkin, että jotain ylläolevaa tapahtuu. Mutta loppujen lopuksi kuvaaja pyyteli varmaan kolmesti anteeksi ja kaikki hyvin. Nyt ollaan taas kokemusta rikkaampi. Kaiken tämän hötäkän inspiroimana rupesin katselemaan itselleni uutta kameraa…
