Yleinen6.3.2008 18:43
Paluu arkeen on ollut aika tuskaista. Viikonloppu oli siis mitä mahtavin, seikkailtiin pitkin Milanoa ja tulihan Venetsiassakin piipahdettua. Ei varmaan tarvitse käyttää hirveästi mielikuvitusta, että viikonloppu oli aikalailla täydellinen. Tulihan se kliseinen gondolikyytikin koettua ja suudeltua Rio Alton sillan alla. Sitten päivää myöhemmin istutaan taas bussissa matkalla duuniin. Ikävä on jo noita maisemia ja ihmistä.
Pakko kommentoida pitkänmatkan etäsuhteessa eläneenä, itse reissasin väliä Suomi-Ranska aika ahkerasti muutama vuosi sitten, kunnes mieheni muutti tänne Suomeen… Tiukka paikka voi tulla eteen, kun etäsuhteilu loppuu ja yhtäkkiä alkaakin arki, ellei nyt välittömästi saman katon alla, mutta ainakin toista näkee useammin. Etäsuhde on vaikea, mutta toisaalta myös romanttinen, toisen näkee melko lailla koko ajan vaaleanpunaisten lasien läpi. Sitten kun suudellaankin yhtäkkiä marketin parkkipaikalla loskaisena maanantaina, eikä Eiffel-tornin juurella, on tunnelma vähän toisenlainen. Ja ne negatiivisemmatkin tunteet toista kohtaan yhtäkkiä heräävät, ehkä niitä jopa vähän säikähtää. Tarkoitus ei ole pelotella, kerron tämän kokemuksesta eikä se tosiaan tarkoita, etteikö suhde toimisi. Varmasti toimii, kun tunteet on aitoja, mutta tuohon tavan arkeen on hyvä varautua. Onnea teille molemmille! :)
Comment by Sonia — 9.3.2008 @ 14:03
Kuulostaa siltä että matka oli ihanan romanttinen ja kaikenpuolin onnistunut. :-)
Comment by solfiza — 9.3.2008 @ 21:15