Tämä episodi tapahtui tosiaan Milanossa. T harmitteli siellä ollessaan kuinka ei voi viettää syntymäpäiväänsä kotona ystävien seurassa. Lisäksi tuli aika selväksi himo suklaan perään. Yritin kovasti keksiä T:n syntymäpäiväksi jotain kivaa ja lopulta hokasin yhdistää nuo kaksi juttua keskenään. Käännätytin respassa valmiit lauseet, koska en luottanut oikein italian taitoihini. Hortoilin pitkin kaupunkia kunnes löysin leipomon, joka teki kakkuja. Annoin lapun tiskin yli jossa kerrottiin että haluan ostaa kakun ja maksaa sen nyt, mutta toinen henkilö tulee hakemaan sen päivänä x. "Si si". Sieltä löytyikin aika namin näköinen suklaakakku.

Lähtiessäni laitoin T:n taskuun lapun ja vannotin ettei sitä saa lukea ennen aikojaan. Lapussa oli ohjeet miten toimia, eli syntymäpäivänä mene osoitteeseen X ja niin edelleen. Olen aika pökkelö välillä näissä jutuissa, mutta tuossa mielestäni kerrankin onnistuin keksimään jotain. Ilmeisesti upposi, koska yllätys oli kuulemma aika kaikin tavoin "so sweet". Hauskinta tässä oli melkein se, että kun T oli kysellyt kondiittorilta että tarviiko tästä maksaa vielä jotain vai mitä, niin tämä oli sanonut että ei, poikaystäväsi on hoitanut kaiken. Kondiittorin povaajan kyvyt tuppasivat naurattamaan molempia.