Tuli vedettyä kesän ensimmäinen vaellus Kurjenrahjan kansallispuistossa. Paikka valittiin suomaastonsa takia, jollaista ei oltu vielä varsinaisesti nähty. Minuun eivät kyseisen paikan maisemat eivät tehneet juurikaan vaikutusta ja ihmettelen osittain vaellusreitin suunnittelijan valintoja. Mitä näkemistä on kivessä ja hakkuuaukioissa? Muuten kyllä kaurapuuro maistui taas hyvältä ja jalat huusivat 8h tarpomisen jälkeen armoa. Tänään tultiin Turun uimastadionin saunan ja suihkun kautta junalla takaisin himaan. Oli ihan mukava saada itsensä hetkeksi irti arjesta.