Hip hei, nyt minulla on virtuaalinen vaimo. Kyseessä on sama Ukrainalainen, jolle toimin olkapäänä taannoin. Hän palasi kotimaahansa ja ollaan meseilty sillon tällöin. Aika paljon on tullut keskusteltua pariutumisesta, sinkkuna elämisestä ja niin edelleen. Päätettiin solmia virtuaalinen avioliitto, koska olen kuulemma niin hyvä ihminen. Kotityötkin on jo jaettu, minä kokkaan ja imuroin, hän tiskaa ja sisustaa kotia. Virtuaalivaimo on toiminut yllättävän hyvin. On oikeasti mieltä lämmittävää kun tulet himaan niin välillä sieltä pomppaa samantien “Hi honey! How was your day? I have prepared a dinner for you.”. Muutamat riidatkin ollaan jo käyty läpi, kun lähdin poikien kanssa lauantaina humputtelemaan. Sohva on siis tullut tutuksi.

Huomiseksi on luvattu hienoa keliä ja olen koittanut pitkin viikkoa kosiskella porukkaa piknikille. Eli varmaan patonkia, salaattia ja muutama olunen. Parturissakin pitäisi käydä, koska keväthän on tunnetusti rakkauden ja hiustyylin vaihdon aikaa.