Tosiaan, aika hieno reissu oli. Koin matkan aikana ihastuksen tunteita. Aidosti ystävälliset ihmiset, lämpimät kelit ja muutenkin lupsakka meininki. Tämä oli ensimmäinen kerta kun olin reissussa naapurimaita pidemmällä ja ehkä oli jo aikakin. Enimmäkseen pyörittiin kaupungilla milloin mitä hämärämmillä sivukujilla ja katseltiin nähtävyyksiä. Välillä poikettiin sitten syömässä ja lasillisella. Kaupunki tuntui väenpaljoudesta johtuen turvalliselta, eikä laukkuun tai taskuihin yritetty käydä kertaakaan käsiksi.

Paikalliset naiset olivat lähes poikkeuksetta tyypillisiä tummahiuksisia Espanjattaria, mutta vastaavasti blondit olisivat menneet ainakin minusta täysin skandinaavina lävitse. Paikalliset tuntuivat pukeutuvan vielä kohtuullisen talvisesti, vaikka lämmintä oli lähemmäs parikymmentä päivisin. Yritimme olla vähemmän turisteja ja poikkesimme ainakin muista ihmisistä päätellen aina paikallisten suosimiin pakkoihin. Monet paikoista olivat aika romanttisesti rempallaan, mutta yleensä niissä oli kaikista leppoisin tunnelma.

Casa BatllóPäivärytmi vaati hieman totuttelua ja itseasiassa pienoiseksi pettymykseksi jäi ettemme päässeet edes tutustumaan paikallisten klubien tarjontaan. Kaksi kertaa nukuimme onnemme ohi. Ajateltiin vetää pikku levot ennen Paikalliset klubit ja yökerhot kun lähtevät käyntiin vasta kohtuullisen myöhään yöllä (1-2). Hieman sinänsä harmittaa, liput oli jo ostettuna mm. Razzmatazziin. Matkaseurakaan ei ollut välttämättä niin kiinnostunut klubbailusta, joten jäi tällä kertaa väliin. Tuntui että klubitarjonta oli jakautunut suurimmaksi osaksi elektroniseen musiikkiin/houseen/rokkiin/heavyyn. Paikallinen väestö osaa suhteellisen huonosti englantia ja osa nuorista ei halua historiallisista syistä puhua edes espanjaa. Kielimuuri iski siis hieman vastaan tämän yrityksissä tutustua paikalliseen naisväestöön.

Hostelli oli huonoa äänieristystä lukuunottavan positiivinen yllätys. Tuli juteltua mm. jenkkien, kanukkien, italialaisten ja saksalaisten opiskelijoiden kanssa. Hostellia pyörittävä vanha pariskunta ja brassi neuvoivat avuliaasti kaikissa käytännön ongelmissa. Tässä pari mieleen jäänyttä vinkkiä mahdollisille Barcelonan kävijoille:

  • Ramblas on ihan hauska paikka kävellä, jos ei välitä prostituoiduista ja hasan kaupitteloista. Sen varrella olevat kuppilat ovat täynnä turisteja ja hinnat ovat pilvissä. Tulihan sitä itsekkin haksahdettua pari kertaa monikansalliseen pikaruokaketjuun.

  • Metro on erittäin kätevä kulkuväline Barcelossa ja muutaman päivän reissua varten kannattaa hommata ehdottomasti tuo T-10 lippu. Viisi linjaa suhailee ristiinrastiin kaupungin läpi, joten keskustan laitamille reissu kestää korkeintaan kymmenisen minuuttia. Metroissa on hyvät opasteet, mutta kannattaa silti pitää taskussa metron karttaa niin välttää arpomiset asemilla.
  • Ravintoloiden hintataso on kohtalainen, koko setti kahdelle viinipullon kanssa kustantaa noin 25-40€ per lätty. Ravintoloista voisin suositella Julivert Meuta ja Italialaista Il Mercante di Veneziaa. Varsinkin ensimmäisessä oli erittäin superystävällinen palvelu. Kannattaa noudattaa suosituksia jos vain mahdollista.
  • Kannattaa olla varovainen Barnassa liikkuessaan, mutta ei todellakaan kannata vältellä hämyisiä sivukujia. Niiltä löytää rutkasti tunnelmaa.
  • Paikoista jäi ehkä parhaiten mieleen Montjuïc, josta löytyy tiivillä alueella paljon nähtävää ja huipulta on hyvät näköalat koko kaupunkiin ja välimerelle.

Kaikenkaikkiaan reissu oli erittäin hieno kokemus. Luulen että kesällä on pakko lähteä johonkin uudestaan. Lomatunnelmaa ei pilannut hetkeään Kelalta tullut kielteinen päätös opintotukien takaisinmaksusta. Maksan niitä nyt sitten takaisin parin tonnin edestä. Enpä anna sen pilata fiiliksiä.