Sinkkumiehen maailma

Heräsin huulipunan jäljet poskilla ja huulilla, reisi mustelmilla plus venähtäneenä ja kaiken päälle krapulassa. Normi pelireissu. Olin ensimmäistä kertaa elämässäni pelaamassa salibandya oikein tuomarin kanssa. Oltiin turnauksessa tokavikoja, enkä saanut ainoatakaan maalia tehtyä. Jos olen kilpailuhenkinen, niin tuollaisessa virallisessa turnauksessa se korostui potenssiin kaksi. Painoin pallon perässä hullun kiilto silmissä ja välillä sain kyllä keräillä itseäni kentän pinnasta. Opin ettei kannata yrittää ajella elopainoltaan 30kg isompaa kaveria. Hauskaa oli joka tapauksessa.

Jatkoilla sitten syötiin ja juotiin urakalla. Muutama henkilö korjasi nestehukkaa tilkan liikaa ja lopputuloksen voi vain arvata. Lisäksi tuntuu, että joillekin viina ei vain sovi. Typerää känninen riidanhaastaminen latistaa aina oman tunnelman. Pääsin illan aikana onneksi “VIP-osastolle” naisten saunatiloihin ja sinne ei onneksi humppaorkan soitanta enää kuulunut. Baareihin oli eilen turha lähteä, koska tultiin takaisin stadiin vasta kahden jälkeen yöllä. Pienistä negatiivisista piirteistään huolimatta oli varsin mukava päivä.

Heräsin juuri hymyillen ja fiilis on aika mahtava. Ilmeisesti on hieman kevättä rinnassa. Laulattaa ja tanssittaa. Tähän ei ole edes mitään järjellistä syytä, mutta hällä väliä!

Paljon ja kuitenkin niin vähän on tapahtunut vajaassa viikossa. Perjantaina pidettiin jonkinmuotoinen yhdistetty palaveri ja illanvietto, joka lässähti täysin tunnelmaltaan. Nyt tiedän miksi ne työkaverit, joiden kanssa tulee parhaiten toimeen ovat kokonaan toiselta osastolta. Kyllä opiskellessa oli vaan mukavaa, kun ympärillä oli saman ikäisiä ihmisiä, jotka olivat kiinnostuneet samoista asioista. Tuntee olevansa jotenkin väärässä seurassa, kun aletaan puhumaan avioeroista, lasten tapahtumista ja päivähoitopaikoista.

Noh jos kyseinen ilta ei ollut mikään suurmenestys, niin muuten menee vallan mainiosti. Vuosi sitten päätin, että haluan kehittää itseäni. Tavoitteena oli kohentaa sosiaalisia taitoja ja empatian määrää. Eivät ne missään pohjalukemissa silloinkaan olleet, mutta aina on varaa parantaa. Tuntuu että minua pidetään nykyisin yhä enemmän sellaisena “hyvänä tyyppinä”, joka tulee kaikkien kanssa toimeen.

Nyt on pakko ryhdistäytyä liikunnallisten aktiviteettien osalta, viimeiset kaksi tai kolme viikkoa ovat menneet ihan plörinäksi. Nyt on otettu käyttöön kaverin kaverin tekemä saliohjelma neljälle päivälle. Ensimmäinen päivä tuntui tauon jälkeen erittäin hyvältä, en edes muistanut kunnolla miltä se endorfiiniryöpsäys tuntuukaan. Kunhan kakin sataminen taivaalta loppuu, julistan lenkkeilykauden alkaneeksi.

Naisrintamalla on hiljaista kuin huopatossutehtaassa, olen vain ollut jotenkin horroksessa koko talven. Eihän ne karhutkaan koko aikaa riehu, ne vetää puolukoita välillä. Jotain viritelmää tässä on ollut, mutta niistä joskus myöhemmin.

Nyt soi: Plummet - Cherish The Day (Antillas Remix Radio Edit)

Miitinki K:n kanssa meni aika mukavasti, vaikka se venähti myöhään yöhön ja molemmat olivat varmasti jo aika väsyneitä. Edellisen kerran ollaan nähty livenä öö varmaan yli neljä kuukautta sitten. Hommat saatiin kuitenkin hoidettua teen ja pelailun lomassa. K on hauskaa seuraa ja tullaan juttuun, mutta ehkä olin tosiaan hivenen liian innokas aikoinaan.

Kilpailuhenkisyys ja stressin purkaminen tulivat tänään esille treeneissä, kun hommat eivät menneet ihan putkeen. Olen normaalisti lauhkea kuin lammas, mutta auta armias jos jossain kilpailuhenkisessä lajissa ei mene ihan putkeen. Tämä huutaa ja kiroilee kuin merimies. Onnistuin telomaan polveni ja toiseen jalkaan muhkeat rakot. Ajattelin kesiksen inspiroimana ehkä aloittaa bjj-treeneissä käymisen taas keväällä. Sitten pitäisi käydä vielä salilla ja aloittaa lenkkeily nyt kun kelit sallivat. Mutku ja mutku.

Feel the flow, let it go. I just want to wait for the morning light. I’ll show you the sunset if you stay with me till dawn.

Vaikka Airbus 320 laskeutui pehmeästi Helsinki-Vantaalle, samaa ei voi sanoa työelämään palaamisesta. Hiihto- ja sairaslomat sotkevat tehokkaasti pakkaa. Kiirettä pitää ja ajankäytön hallinnan ansiosta olen pysynyt jotenkin aisoissa. Sain tehtäväksi pitää lyhyen esitelmän alan seminaariin muutaman viikon päästä ja pidän sitä ihan hyvänä nakkina, vaikken esiintymisestä niin hirveästi pidäkkään. Paikalla on satakunta oman alan asiantuntijaa tai johtotehtävissä olevaa henkilöä, joten nyt on hyvä tilaisuus tehdä ainakin naama tutuksi. En voi kieltää etteikö hieman jänskättäisi.

Barcelonan reissun jälkeen tuli taas mieleen se vaihtoehto, että lähtisi esimerkiksi vuodeksi tai kahdeksi ulkomaille töihin. Emokonserni on kansainvälinen, mutta epäilen suuresti löytyisikö sieltä mitään sopivaa tehtävää. Voisin ainakin ilmaista kiinnostukseni ulkomailla työskentelyyn, jos ei muuta. Innostuin aikoinaan vaihtoon lähdöstä, mutta silloinen tyttöystävä pisti hanttiin. Näin jälkikäteen ajatellen hieman harmittaa, vaikka silloin ratkaisu oli aika helppo.

Viikonloppu meni ihan kivasti ja tarkoitus oli lauantaina lähteä radalle. Porukka kutistui lopulta niin pieneksi, että jäätiin kaverin kanssa kämpille katsomaan leffoja. Eilen onnistuin tekemään oharit K:lle, koska puhelimessa oli jotain häikkää. Päätettiin sitten siirtää miitinki tälle päivälle. Johan tätä on muutama kuukausi järkkäilty. Yleisesti ottaen on ollut kohtalainen ihan fiilis, vaikka voisihan tuo työnteko hieman paremminkin maistua. Olen jotenkin jumiutunut tuon matkan ja kesän väliseen odottavaan tilaan.

Nyt siivoamaan kämppää naisen vierailun arvoiseen kuntoon. Eli jemmataan korni tyttökalenteri kaappiin.

Tosiaan, aika hieno reissu oli. Koin matkan aikana ihastuksen tunteita. Aidosti ystävälliset ihmiset, lämpimät kelit ja muutenkin lupsakka meininki. Tämä oli ensimmäinen kerta kun olin reissussa naapurimaita pidemmällä ja ehkä oli jo aikakin. Enimmäkseen pyörittiin kaupungilla milloin mitä hämärämmillä sivukujilla ja katseltiin nähtävyyksiä. Välillä poikettiin sitten syömässä ja lasillisella. Kaupunki tuntui väenpaljoudesta johtuen turvalliselta, eikä laukkuun tai taskuihin yritetty käydä kertaakaan käsiksi.

Paikalliset naiset olivat lähes poikkeuksetta tyypillisiä tummahiuksisia Espanjattaria, mutta vastaavasti blondit olisivat menneet ainakin minusta täysin skandinaavina lävitse. Paikalliset tuntuivat pukeutuvan vielä kohtuullisen talvisesti, vaikka lämmintä oli lähemmäs parikymmentä päivisin. Yritimme olla vähemmän turisteja ja poikkesimme ainakin muista ihmisistä päätellen aina paikallisten suosimiin pakkoihin. Monet paikoista olivat aika romanttisesti rempallaan, mutta yleensä niissä oli kaikista leppoisin tunnelma.

Päivärytmi vaati hieman totuttelua ja itseasiassa pienoiseksi pettymykseksi jäi ettemme päässeet edes tutustumaan paikallisten klubien tarjontaan. Kaksi kertaa nukuimme onnemme ohi. Ajateltiin vetää pikku levot ennen Paikalliset klubit ja yökerhot kun lähtevät käyntiin vasta kohtuullisen myöhään yöllä (1-2). Hieman sinänsä harmittaa, liput oli jo ostettuna mm. Razzmatazziin. Matkaseurakaan ei ollut välttämättä niin kiinnostunut klubbailusta, joten jäi tällä kertaa väliin. Tuntui että klubitarjonta oli jakautunut suurimmaksi osaksi elektroniseen musiikkiin/houseen/rokkiin/heavyyn. Paikallinen väestö osaa suhteellisen huonosti englantia ja osa nuorista ei halua historiallisista syistä puhua edes espanjaa. Kielimuuri iski siis hieman vastaan tämän yrityksissä tutustua paikalliseen naisväestöön.

Hostelli oli huonoa äänieristystä lukuunottavan positiivinen yllätys. Tuli juteltua mm. jenkkien, kanukkien, italialaisten ja saksalaisten opiskelijoiden kanssa. Hostellia pyörittävä vanha pariskunta ja brassi neuvoivat avuliaasti kaikissa käytännön ongelmissa. Tässä pari mieleen jäänyttä vinkkiä mahdollisille Barcelonan kävijoille:

• Ramblas on ihan hauska paikka kävellä, jos ei välitä prostituoiduista ja hasan kaupitteloista. Sen varrella olevat kuppilat ovat täynnä turisteja ja hinnat ovat pilvissä. Tulihan sitä itsekkin haksahdettua pari kertaa monikansalliseen pikaruokaketjuun.
• Metro on erittäin kätevä kulkuväline Barcelossa ja muutaman päivän reissua varten kannattaa hommata ehdottomasti tuo T-10 lippu. Viisi linjaa suhailee ristiinrastiin kaupungin läpi, joten keskustan laitamille reissu kestää korkeintaan kymmenisen minuuttia. Metroissa on hyvät opasteet, mutta kannattaa silti pitää taskussa metron karttaa niin välttää arpomiset asemilla.
• Ravintoloiden hintataso on kohtalainen, koko setti kahdelle viinipullon kanssa kustantaa noin 25-40€ per lätty. Ravintoloista voisin suositella Julivert Meuta ja Italialaista Il Mercante di Veneziaa. Varsinkin ensimmäisessä oli erittäin superystävällinen palvelu. Kannattaa noudattaa suosituksia jos vain mahdollista.
• Kannattaa olla varovainen Barnassa liikkuessaan, mutta ei todellakaan kannata vältellä hämyisiä sivukujia. Niiltä löytää rutkasti tunnelmaa.
• Paikoista jäi ehkä parhaiten mieleen Montjuïc, josta löytyy tiivillä alueella paljon nähtävää ja huipulta on hyvät näköalat koko kaupunkiin ja välimerelle.

Kaikenkaikkiaan reissu oli erittäin hieno kokemus. Luulen että kesällä on pakko lähteä johonkin uudestaan. Lomatunnelmaa ei pilannut hetkeään Kelalta tullut kielteinen päätös opintotukien takaisinmaksusta. Maksan niitä nyt sitten takaisin parin tonnin edestä. Enpä anna sen pilata fiiliksiä.

Terkuja Barcelosta! Oli erittäin hieno reissu. Yllättävän paljon kerkisi kolmessa päivässä näkeä ja kokea. Kirjoitan hieman paremman matkaraportin kunhan olen päässyt takaisin kiinni normaaliin päivärytmiin. Jotenkin absurdia saman päivän aikana vedellä tapaksia välimerellisessä ilmastossa ja vastapainoksi odotella HKL:n bussia räntäkelissä. Aamulla pitäisi ryömiä takaisin töihin, snif.