Sinkkumiehen maailma

Pikkuhiljaa alkaa tuntumaan jo lomalta. Olen ollut koko viikon hieman huonolla tuulella ja väsynyt. Sitten illalla kyllästyin itsesäälissä märehtimiseen ja lähdin lenkille. Nauroin katketakseni tämän iltaiselle Sinkkuelämälle, joka varmaan vetosi muihinkin miehiin aika ronskin sisältönsä puolesta. Varmaan monet miespuoliset Sinkkuelämän vahtaajat pudistelevat epäuskoisena päätään, että puhuvatko naiset muka keskenään noin avoimesti. Niinhän se todellisuudessakin taitaa olla. Olen itsekkin ollut todistamassa aika korvia punoittavia juttuja naisseurassa. Toisaalta olen myös nauranut niille maha kippurassa.

Tänään rupesi taas pitkästä aikaa tämä sinkkuilu hieman ärsyttämään, juuri tänään olisi jotenkin kaivannut seuraa vaikka tuonne lenkille tai töllöttimen ääreen. Taidan pysyä sinkkuna tänänkin kesän, ellei nyt sitten taivaalta tipahda jotain. Loma menee sellaisissa paikoissa, ettei sieltä voi ketään bongata. Tai ehkäpä Lapin tunturi 100km päässä lähimmästä asutuksesta on nyt se hoteista hotein sinkkujen kohtaamispaikka. Pitäisi varmaan yrittää vähän ahkerammin. Tänään nyt ei ollut vain minun päiväni, vaikka se parani huomattavasti iltaa kohden. Huomenna mieliala kääntyy taas kuitenkin päälaelleen, kun ollaan laivalla sinkkuna :)

Onpas ollut harvinaisen paska viikko töissä. Olen nukkunut pommiin jo parina aamuna, enkä ole jaksanut treenata tällä viikolla ollenkaan. Hommasin halvan GPS-paikantimen tuota Lapin reissua varten ja netissä pyöriessäni vastaan tuli vastaan harrastus nimeltään Geokätköily. Lyhyehkö esittely löytyy täältä. Olen pyörinyt etsimässä nyt kaksi iltaa lähialueen “aarrekätköjä” ja tuloksena on kolme löytöä ja kaksi hukkareissua. Muistaakseni kakarana tehtiin hieman samaa, eli jemmattiin jotain kamaa läheiseen metsikköön. Tänään löytämäni kätköt veivät minut alle kilometrin päähän kämpiltä, mutta silti tuli nähtyä paljon sellaisia paikkoja, joihin ei olisi tullut ihan heti muuten eksyttyä. Kuten ensimmäisen maailmansodan vallihautoihin. Noh, onpahan tullut edes käveltyä lähes 20km parina viime iltana. Tässä taas aika hyvä esimerkki miten nettiä voi käyttää oikeasti järkevästi.

Päätettiin realisoida kaveriporukan joka etkoilussa jauhama laivaressu ensi lauantaina. Eipä olisi paremmin voinut hullu titanic-loveboat-poseidonmainen bileristeily ajoittua kuin juuri ensimmäiseen lomapäivään. Koitan taistella vielä huomisen duunissa :)

Palattiin kotiin hyvissä ajoin. Heräsin perjantaina jostain syystä aamuviideltä, oli ilmeisesti hieman matkakuumetta. Lähdettiin sitten ajelemaan kahdeksan aikoihin V-P:n vanhalla Saaberoisella kohti Repojärven retkeilyaluetta. Perjantaina talsittiin vain 8km ja päätettiin pistää perusleiri pystyyn. Pienen suolammen vieressä oli aika järkyttävät määrät mäkäräisiä, jotka hyttysistä poiketen eivät piitanneet pätkääkään nuotion savusta. Minulla oli Jägermeister pullo mukana, mutta noin desin sitä litkittyäni alkoi jo nousta hattuun. Oli aika hurjat juhannusväsykännit. Heräsin aamuneljältä kylmyyteen ja vajaan tunnin pyörittyäni päätin nousta ylös. Oli aika hienon näköistä kun lammesta nousi usvaa ja linnut lauloivat. Keittelin siinä aamupuurot ja herättelin muun porukan.

Lauantaina kiivettiin parille vuorelle, joista oli näkymä aika pitkälle. Lisäksi ihmeteltii kalliokiipelijöiden touhuja tovi, koska mukana oli yksi harrastaja. Aika mahdottomista paikoista sitä voi näköjään päästä ylös. Matkaa tuli lauantaille kohtuulliset 18km. Perille päästyä käytiin naku-uimassa ja otettiin hieman arskaa. Väsy tuli ja koko porukka nukahti aurinkoon.

Sunnuntaina heräiltiin aikaisin ja vedettiin lyhyt lenkki takaisin autolle. Sitten pikapikaa Kouvolaan mäkkäriin, jossa mätettiin navat täyteen. Oli aika kiva fiilis palata takaisin kotiin, vaikka reissu oli aika hauska. Tuli nähtyä yksi rantakäärme ja jonkinmoista barbabapaa. Oli hieman erilainen juhannus vuosi sitten.

Niin kuin hyvin moni muukin, toivottelen kaikille hauskaa juhannusta ja ennen kaikkea sitä paljon puhuttua “kesäfiilistä”! Itse painun jussiksi Repojärvelle vaeltamaan kavereiden kanssa muutamaksi päiväksi. Olotila sunnuntaina on varmaan sama kun festareilta tullessa, likainen, väsynyt, nälkäinen. Tosin darra loistaa poissaolollaan :)

Hikinen miehen ja naisen vartalo. Välillä alla, välillä päällä. Harmi vain että kyse oli jostakin ihan muusta kuin seksistä. Tänään piti treeneissä nöyrtyä kahden naisen käsittelyssä. Sukupuolella ei sinänsä ole väliä, olen vain sen verran kilpailuhenkinen, että häviö harmittaa aina. Oli vähän outoa painia naisten kanssa, mutta se sukupuoli unohtui aika nopeasti siinä kun alettiin vääntämään. En ainakaan löysäillyt yhtään sen takia. Ei auta kuin niellä ylpeytensä kun häviää taitavammilleen.

Nyt alkaa olla jo kiire kesäheilan etsinnässä. Radalle ei ole kerinnyt pariin viikonloppuun treenien takia ja juhannuskin päätettiin viettää vaihtoehtoisesti kaveriporukan kanssa vaelluksella. Jos sieltä metsästä jonkun bongaa niin ihmettelen suuresti. Tukholman yöelämä olisi tarkoitus katsastaa jossain vaiheessa. Eli etsintöjä on laajennettu isommille alueille.

np: Uniting Nations - Music In Me

Oli ihan hauska päivä, kävin päivällä vetämässä tiiviit treeniit, tunnissa ja vartissa painoa lähti hien muodossa 700g. T soitteli ja kyseli hietsuun ja siitä edelleen suokkiin. Oli kieltämättä aika kesäinen tunnelma, juotiin bisseä, grillattiin maggaraa, otettiin arskaa ja kuunneltiin KLF:ää. Tämän lähemmäs Ibizaa ei näillä eväillä pääse. Kadehdin joka nurkassa söpöileviä pariskuntia. Tosin sekin kateellisuus oli aika pientä tähän kesäfiilikseen verrattuna :)

Onpas ollut mitäänsanomaton viikko. Töissä pomo flippaili ja haukkui kaikki pystyyn. Alkoi jotenkin vituttamaan tuo palaveri, koska olen viimeiset kaksi viikkoa hoitanut työni niin tunnollisesti kuin se vain on mahdollista. Koitettiin T:n kanssa käydä ottamassa aurinkoa, mutta eihän siitä oikein mitään tullut kun pilvet blokkasivat arskan vähän väliä. Kesälomakin alkaisi kahden viikon päästä, saa nähdä mitä siitäkin tulee. Hirveä hinku olisi lähteä ulkomaille. Varmaan joku nopea pyörähdys jossain päin Eurooppaa, jos saan vain jonkun kaverin mukaan.

Dippadai tulipa Salassa vastaan tällainen postaus. Kaveri heitti männäviikolla myös ihan hyvän heiton. “Mentiin muuten aamulla naimisiin.” Olin että aha. Toimitus oli kuulemma maistraatissa tehdyksikin aika karu. Paikalla oli vain kaksi rnd-todistajaa. Kyseisestä averista puhutaan jo leikkimielisesti täysin menetettynä tapauksena. Kyseessä on samanikäinen kaveri, joka on vuodessa vetänyt suurimman osan niistä tavoitteista, joista osa sinkuista haaveilee, ainakin joskus. On muksu, vaimo ja nyt pisteenä iin päälle ovat hommanneet omakotitalotontin, johon pitäisi alkaa rakentamaan omaa tönöä. Minulle riittäisi kyllä pelkkä parisuhde tässä vaiheessa, aika hurjalta tuntuisi sitoa itseensä tällä hetkellä lapsen ja jätti-ison asuntolainan muodossa.

Onpas ollut taas aika perinteinen potemispäivä. Meinasin aamulla säikähtää kun töistä soitettiin. Minulla oli pienellä varoituksella tarve mennä töihin ja varoittelin kyllä etukäteen että olen krapulassa. Onneksi asia ei ollut niin akuutti, että läsnäoloani olisi tarvittu kuin vasta huomenna. Pitäisi varmaan etsiä joku pätevä etäkäyttöohjelmisto MacOS kymppiin niin tämäkin reissu olisi ollut tarpeeton.

Kun sisällä mölliminen riitti, päätin hieman tokkuraisesta olotilasta huolimatta lähteä lenkille. Vältän rankempaa liikuntaa aina krapulassa, koska se ei ole huhujen mukaan kovin terveellistä. Oli kyllä hieno huomata kuinka eilen nautittu alkoholi ja askillinen tupakkaa ei juurikaan vaikuttanut suoritukseen. Meinasin kuolla kymmenen minuutin jälkeen ja sykkeet olivat n. 170. Tuli eilisestä treffikumppanista juostessa mieleen, että ehkä seuraavan parisuhteen toinen osapuoli voisi olla hieman urheilullinen.

Oltiin eilen tosiaan Suomi24:n sinkkubileissä. Aika harvalla niitä parituslappuja löytyi rinnasta, mutta kävi kerrankin säkä ja minut löydettiin alta puolen tunnin. Kyseessä oli aika kivanoloinen liikunnanopettajaksi opiskeleva neito. Juotiin siinä drinksut ja juteltiin niitä näitä. Loppupeleissä suurin osa ajasta meni “työasioihin”, koska hän oli kirjoittamassa jonkinnäköistä dieetti/ruokakirjaa, eikä ollut löytänyt vielä kustantajaa sille. Lykkäsin numeroni ja käskin ottavan yhteyttä jos tarvitsee aiheen tiimoilta konsultointia. Mikäli ymmärsin oikein, kyseessä oli varattu henkilö, ainakin hiton iso bodari hengasi samassa seurueessa :) Toivoteltiin hyvät illanjatkot ja jatkettiin omia menojamme. Parilla kaverilla ei käynyt aivan niin hyvä tuuri, molemmille oli sattunut sama numero jonkun toisen kilpakosijan kanssa ja naisia oli ilmeisesti vain yksi. Yksi onnistui kuudet pakit saatuaan hommaamaan treffit huomiselle.

Oli kyllä sinänsä virhe vaihtaa 51:sta toiseen baariin, koska Helsingin yöelämä oli tällä kertaa hyvin hiljainen. Olen viimeksi vappuna nauttinut, joten nyt olo on taas pitkästä aikaa hehkeä. Nukahdin vienosti koneen ääreen chill outtia kuunnellen.

On Sinkkubileet, Sinkkusulkis ja Sinkkuelämää puhumattakaan tästä blogista. Tänään siis Sinkkubileisiin, kertahan se ensimmäinen. Jotenkin sellainen kutina että miesten ja naisten ratio ei ole kovin balanssissa. Onneksi sieltä voi lähteä jonnekkin muualle bilestämään. Odotukseni eivät ole kovinkaan korkealla.