Flunssaisia työkavereita ja blogistanian asukkeja koko talven katselleena olen ollut onnellinen, etten ole koko talven aikana edes nuhassa. Toivottavasti elämäntapamuutoksella on ollut oma vaikutuksensa asiaan. Maanantaina se kuitenkin sitten iski kesken Turun reissun, kurkku on ollut kipeä ja hieman on paleltanut viimeiset kaksi päivää. Saikkua en kuitenkaan viitsinyt vielä tässä kunnossa hakea. Eilen en jaksanut töiden jälkeen kuin maata sohvalla Lostia katsoen, joka muuten paranee huomattavasti ensimmäisen kauden loppua kohti.

K otti uudestaaan alkuviikosta itse yhteyttä ja kyseli miten menee. Olin hieman yllättynyt. Eksä, josta en ole kuullut varmaan puoleen vuoteen, bongasi minut IRC-Galleriasta. Sieltä tuli ainakin kommenttia, että Sinkkumiehen ulkonäkö ja vaatetus on muuttunut viime näkemältä aika paljon. Totta tosiaan, toivottavasti parempaan suuntaan ollaan menty.

Leuka hieman loksahteli kun menin tottakai katsomaan kaikki eksän kuvat läpi, albumista “minä ja mun kultsi” löytyi nykyisen poikaystävän kuvia. Kyseessä on ulkonäön perusteella lähes täydellinen vastakohta minulle. Kalju, ympäri kroppaa tatuoitu ja parrakas mies. Se vain vahvisti sitä käsitystä, ettei todellakaan sovittu loppupeleissä yhteen. Asia ei juurikaan hetkauttanut, olen käsitellyt tämän jo aikoja sitten itseni kanssa.

Ainiin ja hain biletyshousut ja paidan postista. Olisi pitänyt tottakai älytä että “Sari Pants” tarkoittaa kietaisuhousuja. Ne sidotaan ensin ovelasti takaa, sen jälkeen vedetään jalkojen välistä ja sidotaan taas. Eivät ihan täysin sopineet, mutta ajavat tarkoituksensa. Bileitä odotellessa.