Sinkkumiehen maailma

Olen lukenut “Complete morons guide to dating”-kirjan, jonka perusteella olen koonnut seuraavan oppaan treffailuun. Tämä toimii samalla myös muistilistana itselle, koska teesit jäävät paremmin mieliin kun on joutunut itse kirjoittamaan joskus. Hieman tyngäksi jäi, unohdin varmaan jotain oleellista.

Huolehdi hygeniasta ja siististä pukeutumisesta

Ei tarvitse välttämättä olla vimpan päälle laitettu, mutta huolehdi ainakin että suihkussa on käyty viimeisen kuukauden sisällä ja vaatteet ovat tilanteeseen sopivat ja siistit. Tämä osoittaa peruskohteliaisuutta treffikumppania kohtaan. Korostaisin tätä erityisesti miehille, uskon että suurin osa naisista näkee paljonkin vaivaa treffi-ulkonäkönsä takia.

Kysyjä tarjoaa

Yleensä treffeille kysyjä tarjoaa, toinen vaihtoehto on sopia etukäteen niin että molemmat maksavat esim. puolet. Älä missään nimessä tee sitä virhettä, että viime tippaan ravintolaskun saapuessa alat kyselemään deitiltäsi: “tämähän maksettiin puoliksi”.

Saavu paikalle ajoissa

Dramaattisen vaikutelman antava 1-5min myöhästyminen on vielä sallittavaa, kaikki pahemmat myöhästymiset osoittavat epäkohteliaisuutta ja antavat kuvan ihmisestä, joka ei hallitse elämäänsä.

Ole kohtelias

Sinkkumies arvostaa hyviä tapoja, joten ole kohtelias treffikumppanille esimerkiksi avaamalla ovia, päästämällä hänet istumaan ensin, odottamalla ruokailuissa kunnes molemmat pääsevät aloittamaan ja niin edelleen. Kaikesta maailman pahuudesta huolimatta ritarillisuus on vielä arvossaan.

Keskustelu

Mieti etukäteen aiheita, joista keskustella. Jos tiedät treffikumppanistasi jotain taustoja, käytä sitä hyväksesi. Ei ole häpeä valmistautua etukäteen, Google auttaa esimerkiksi löytämään tietoa eksoottisemmista harrastuksista. Kuuntele kun toinen puhuu ja odota omaa vuoroasi. Mielipiteistä voi väitellä sopivalla tasolla, mutta älä kuitenkaan missään nimessä loukkaa toista. Raja on hiuksenhieno, joten väittelyn kanssa kannattaa olla varovainen.

Suutelu/seksi ensimmäisillä treffeillä

Ei ja EI. Hyvänyön suukot poskelle menevät vielä nippanappa sallituissa rajoissa, mutta ei ole mitään surkeampaa kuin mies, joka kuvittelee Saavansa ensimmäisten treffien jälkeen. Ole herrasmies kerrankin.

Jälkipelit

Eräs kuulemani sääntö on, että jos treffit menevät hyvin niin toiset treffit voi sopia jo ensimmäisten aikana. Itse olen eri mieltä. Heitä legendaariset “soitellaan” ja soita sitten oikeasti muutaman päivän päästä. Sitä ennen mieti treffien kulkua realistisesti ja onko edes toivoa toisille treffeille.

Olipas turhuuden täyttämä päivä. Vinkkinä voin sanoa, että jos olette tekninen projektipäällikkö, valmistelkaa esityksenne ja miettikää etukäteen mitä kysymyksiä asiakas mahdollisesti esittää. Olisin voinut tehdä iltapäivän muutakin kuin kuunnella itsestäänselvyyksiä ja saada kaikkiin kysymyksiin vastauksen “nyt täytyy sanoa etten tiedä, täytyy ottaa selvää”. Sain kuitenkin sen verran itsestäni, että kävin duunin jälkeen vielä salille ja sieltä Selloon shoppailemaan. Tällä kertaa mukaan tarttuivat luistimet, lätkähanskat ja maila. Tarkoitus olisi käydä verestelemässä vanhoja muistoja (viimeksi luistimilla 5 vuotta sitten) ja käydä vetämässä Puotilan retkiluistelureitti. Olen koittanut hankkia vähän erilaisia urheiluharrastuksia, jotta mielenkiinto pysyy ylhäällä.

Tämän viikon ajattelin olla ottamatta yhteyttä itse K:hon ja katsoa tuleeko sieltä suunnalta mitään aloitetta. Salassa blogin kirjoittajan kommentti oli jotenkin sellainen mitä kaipasinkin. Itse aina omassa ahdingossaan osaa ajatella kaikkia itsestäänselvyyksiä. Olen päätynyt harkinnan jälkeen seuraavaan: jatkan samaan tapaan, ellen saa selviä signaaleja toisesta suunnasta että turha yrittää. Se ei vaikuta yhtään sellaiselta henkilöltä, joka pelkäisi sanoa totuuden. Toisaalta olen ollut niin herttainen treffailtava, että kai se pelkää eniten minun reaktiotani :)

Kuten ehkä sivun yläosan “nyt soi” osastosta on ollut havaittavissa, olen viime aikana fanittanut Ayumi Hakasakia aika huolella. Kyseessä on yksi J-Popin kuningattarista, jolle useat länsimaiset huippu-DJ:t ovat tehneet remiksejä. Kuinka näihin silmiin voi olla uppoutumatta tuntikausiksi?

Olen ollut jo vähän aikaa jonkin sortin Japani-fani, joten mikä sopisikaan paremmin kuin yhdistää kiksu japanilaisiin vokaaleihin. Haaveena olisi päästä vielä joskus Tokioon. K osaa sattumalta japania, joten olen yrittänyt charmailla sitä myös välillä neljännellä kotimaisella. Oli kyllä hieman astetta hankalampaa tulkita tekstiviestejä, joista jokaisella sanalla on vähintään kolme merkitystä ja kielioppikin on hieman hakusessa. Ehkä sen takia olenkin saanut ristiriitaisia signaaleja :)

anata ga hitsuyou to suru
hito nara itsu mo kitto
tonari de waratte iru kara

Onpas olo aika raukea. Käytiin heittämässä tänään se 17km lenkki Nuuksiossa. Käveltiin viitisen tuntia, olo on nyt hieman väsynyt. Ei siellä kummempia maisemia ollut, enemmäkseen tuli vain höpöteltyä kaverin kanssa Haltin reissusta ja elämästä. Kävin ostamassa pulkan huomisia treffejä varten ja samantien kun pääsin kotiin, veljekset kuin ilvekset sanoivat olevansa nurkilla ajelemassa ja olisivat tulossa kyläilemään. Enpä siinä sitten tohtinut vastustaa ehdotusta.

Vieraiden lähdettyä soittelin K:lle sopiakseni huomisen aikatauluista, koska tajusin että lätkäfinaali on keskellä päivää. Toivottavasti se ei ymmärtänyt heittoani väärin, koska en nimenomaan ollut perumassa treffejä, vaan hakemassa sopivaa ajankohtaa. “Olisko parempi siirtää johonkin toiseen kertaan”. Aistin jotenkin sen kiinnostuksen puutteen koko puhelun aikana ja yhdyin ajatukseen treffien perumisesta. Muutenkin K oli aika oudolla päällä, sanat takeltelivat välillä, aivankuin se olisi ollut pieni lapsi joka yrittää epätoivoisesti valehdella. En taas oikein tiedä miten hitossa tuohon puheluun pitäisi reagoida. Tulee mieleen kaverin kommentti aiheesta. Olen kuitenkin käsittänyt, että toinen osapuoli voi huoletta kertoa, mikäli ei vain kiinnosta. En todellakaan ala kyselemään, että kiinnostaako vai ei ja miten nämä ristiriitaiset signaalit pitäisi ymmärtää.

Olin aikalailla rikki töiden jälkeen. Ei ollut oikein mitään järkevää tekemistä ja 5h yöunet alkoivat rassaamaan. Ex-pomokin koitti nakitella lisähommia täksi viikonlopuksi. Nukuin päikkärit ja katselin curlingin, jossa kävi vähän ohraisesti. En edes nähnyt kuudetta päätä, jossa koko homma ratkesi. Voi kaikkia naisrukkia, jotka eivät pääse enää katsomaan televisiosta “Uuspaavalniemen eroottista liukumista” jäällä.

Olin myös unohtanut täysin, että firman pikkujouluihin tarkoitettu teatteri olisi ollut huomenna, mutta lupasin kaverin kanssa lähteä heittämään sen 20km lenkin Nuuksioon. Taidanpa ottaa kameran mukaan huomenna, jos vaikka vastaan sattuisi hyviä maisemia. Suoraan sanoen menen paljon mieluummin sinne, kuin katsomaan jotain hömppärevyytä. Porukka on menossa sen jälkeen Cantina Westiin syömään, jonne minun on tarkoitus kuitenkin keretä tuon aamun reissun jälkeen. Veikkaisin että porukka jatkaa viihteelle. Itse en varmasti jaksa riekkua kovin myöhään, koska jalat ovat varmasti tuon aamun lenkin jälkeen aika soosina.

Mieliala heitti jotenkin täyden ympyrän illan aikana. Soittelin K:lle joka vaikutti aika pirtsakalta. Bongasin klubitus.orgin kalenterista Entropyn järjestämän laskiaisjutun, johon pyysin sitä mukaan. Kysyin kiinnostusta ja vastaus oli yllättäen innostunut. Eli pulkkamäkeen ollaan vihdoinkin menossa. Ajattelin ottaa evääksi ainakin laskiaspullia ja kaakaota. Tarkoitus olisi kokkailla jotain muutakin. Yksi olut, kana-persikka-aurojuusto-pastaa, kiksua ja treffit sovittu sunnuntaille. Eipä siihen muuta sitten tarvittukkaan :)

Viikonlopun tapahtumat ja vierailut pistivät hieman ajattelemaan nykyistä elämäntilannettani. Olen aina koittanut imeä oppia ympärilläni olevista ihmisistä ja heidän tekemistään ratkaisuista. On samanikäistä kaveria, joka sai jo ensimmäisen lapsensa, on toisiin naimisiin mennyttä isosiskoa ja Ruotsiin muuttanutta kaveria. Tuntuu jotenkin, että kaikkia yhdistää se tekijä, etteivät he välttämättä ole tarkoituksellisesti suunnittelleet asioiden kulkua siihen suuntaan missä he ovat nyt. Sellainen tietty epävarmuus sekä hyvät ja huonot yllätykset tuntuvat kuuluvan jokaisen elämään.

En keksi oikein mitään huonoa nykyisessä tilanteessani, ainoastaan ehkä se seurustelukumppani puuttuu. Olen valmistumassa keväällä, minulla on jo erittäin hyvä työpaikka ja ystäviä. Olen viime aikoina ollut onnellisempi sinkkuna, kuin aikoihin viimeisen seurustelun aikana. Olen aloittanut uusia harrastuksia ja huomaan nauttivani tietystä vapaudesta menojeni suhteen. Tällä hetkellä ainut kysymysmerkki on K. Enpä ala itseäni viiltelemäänkään, vaikka se menisikin puihin :)

Kävin tänään ostamaan kevään ja kesän reissuja varten vaelluskengät. Ostin 20e vaellussukatkin kun tuolle tielle lähdettiin. Satu ja Tony olivat mukana samalla reissulla. Eipä tullut sanallakaan puheeksi Satun kanssa treffailuni K:n kanssa. Ihan hyvä niin :) Teki mieli päästä ajamaan kenkiä sisään samantien, joten kävin heittämässä tunnin lenkin. Enpäs muistanutkaan miten omituinen paikka metsä on pilkkopimeänä talvi-iltana. Eräjormailu lähtee käyntiin varmaan ensi lauantaina, käydään kaverin kanssa heittämässä Nuuksiossa 15km lenkki kävellen. Vaikka olen mukavuudenhaluinen urbaani-sinkkuihminen, nautin silti luonnosta, tai niin ainakin muistelisin. Odotan jo ihan mielenkiinnolla leirikunnan valmistautumisleirejä ennen varsinaista Haltin valloitusta.

Soittelin K:lle, juteltiin taas vähän kaikesta. Pyysin sitä mukaan tuolle lauantain lenkille, mutta se ei oikein syttynyt ajatuksesta. Loppupuhelu meni vähän puihin kun aloin väsymään, muuten juttu tuntui taas luistavan. Pitäisi varmaan sunnuntaille yrittää jotain. Olen vaan taas täysin kuiva ideoista. Noh onhan tässä loppuviikko aikaa vielä miettiä.

Lähdin perjantaina suoraan duunista junalla kohti Tamperetta. Perjantai meni porukoiden kanssa seurustellessa. Lauantaina kävin katsomassa kaverin kolme viikkoa vanhaa tyttövauvaa. Olihan se kieltämättä aika suloinen, kun se sylissä ollessa tirkisteli puoliksi avoimin silmin. Siittä paineltiin suoraan siskonpojan 1-vuotis synttäreille, jossa oli enimmäkseen siskon uuden miehen puolelta sukua. Sieltä painuttiin sitten suoraan J:lle, joka piti synttäribileensä Tampereelle. Meitä oli pieni sakki, mutta hauskaa tuntui silti olevan.

Ilta oli jotenkin miehekäs vaihteeksi. Painin opetusmielessä jujitsua harrastavan kaverin kanssa, joka haastoi minua aikaisemmin lajin pariin. Fyysisesti vahvempana luulin että minulla olisi ollut jotain mahdollisuuksia, mutta jouduin kyllä aika nopeasti nöyrtymään. Parissa kuristusotteessa ja lukossa tuntui, että taju lähtee n. kolmessa sekunnissa. Ihan järkevältä harrastukselta tuntui, vaikken itsepuolustuslajeista mitään ymmärrä.

Päätettiin katsastaa paikallinen Sedun Onnela, jossa oli samaa ainakin suomirock-osasto pöydällä-tanssimis-tankoineen. J onnistui jotenkin hukkaamaan luottokorttinsa, joten sen hässäkän selvittelyyn meni melkein tunti. Se hieman latisti päivänsankarin juhlintaa. E:llä oli taas meno päällä, se tuntui yrittävän iskeä kaikkea mikä liikkuu. Hauskinta on, että E on yleensä se porukasta, jolla lykästää naisten suhteen, mutta tällä kertaa natsasi vasta loppuillasta. Juttelin jonkun aikaa sen kaverin kanssa niitä näitä. Vaikutti ihan mukavalta tytöltä. Kävin haastattelemassa tiskijukkaa ja muutama sinkkumiehen toivebiisi tulikin illan aikana. Tappiin asti painettiin. Tampereella tuntuu olevan sama ongelma kuin stadissakin, taksijonot ovat pitkiä ja tällä kertaa kaikki eivät mahtuneet edes busseihin. Päästiin kuitenkin loppujen lopuksi perille.

Päivä meni potiessa ja lähdettiin ajelemaan illan suussa takaisin Helsinkia. Vietin omaa kivaa takapenkillä tekstaillen K:n kanssa. Soitin illalla vielä perään, mutta se jäi sattuneesta syystä vähän lyhyeksi puheluksi. Tyttöjen leffailta. Oli ihan hauskaa juttua taas. Pitää kehitellä jotain treffiajatusta ensi viikolle. Paljon kohua aiheuttanut ystävänpäiväkortti meni perille perjantaina, kovasti kiitteli, mutta en mitään sen kummempaa palautetta saanut.

Tämän viikon ehdoton biisilöytö on seuraava, ollut muutaman tunnin tehokuuntelussa. Upposi ja kolahti.

np: Luminary - Amsterdam (Smith and Pledger Mix)

Huh huh mikä viikonloppu. Kahdet synttärit, yhdet baby showerit ja kohtuullisen nihkeä olotila. Istun tällä hetkellä auton takapenkillä suuntana Helsinki. Varmaan pitää kirjoitella tarkempi raportaasi myöhemmin, taidan viettää loppuillan rauhallisesti kotona curlingin ja pizzan parissa. Aloin fanittaa kyseistä lajia jo hieman viime olympialaisten aikaan ja nyt on tullut katsottua aika ahkerasti. En tajua mikä siinä on niin mielenkiintoista, ehkä osaltaan siihen vaikuttaa Voitto Liukkosen selostus ja se kuinka kuulee pelaajien kommentit livenä.

En saanut eilen K:ta kiinni, mieleen iski heti kauhea ajatus. Mitäs jos se on toisilla treffeillä?! Sitten rupesin nauramaan ääneen ajatuksilleni. Kävin tosiaan hieman shoppailemassa, lelut löytyivät ja kaverille ostin drinkkikirjan, kun en muutakaan keksinyt. Ajattelin lähteä reissuun suoraan duunista, mutta unohdin tottakai että koulujen hiihtolomat alkavat tällä viikolla. Saa nähdä minkälainen junamatka on tulossa.

Vein samalla shoppausreissulla omaa metroseksuaalisuuttani taas aivan uudella tasolle ostamalla turvenaamion, sekä kuorintavuoteen ja kosteusvoiteita loppuneiden tilalle. Kuinkahan moni “tosimies” on vetänyt aamukahvit väärään kurkkuun nähtyään että Miksu Paatelainen, jalkapalloikoni, on nykyään Lorealin mannekiinina. Toivottavasti tällaiset tempaukset tekevät miesten “laittautumisesta” enemmän hyväksyttävää. Olen jonkusen kerran saanut kuulla kavereiltani aiheesta, lähinnä viittauksina seksuaalivähemmistöihin. Eipä se kuitenkaan hetkauta, koska minulla on tyylini. En edes näe itsensä hoitamisessa mitään pahaa, päinvastoin.