Tiedättekö kuinka väsyneenä ajatus ei kulje. Se kulminoitui jotenkin tänään taas niin täydellisesti. Ensinnäkin onnistuin ensimmäistä kertaa elämässäni hajottamaan kuivamustakynän farkkujen taskuun. Meinasin jo alkaa päästelemään ärräpäitä, koska kyseessä olivat alle 2vko sitten hankitut satasen farkut. Pahaa vahinkoa ei onneksi päässyt käymään. Omo-info toimii näköjään myös netissä. Kotiin kävellessä vedin yhden kadun ajatuksissani pitkäksi ja päädyin tekemään ylimääräisen 500m lenkin. Illalla suihkussa ajattelin pestä hampaat, mutta pursotin hammastahnan partahöylään ja olin tunkemassa sitä jo suuhuni kunnes viime tipassa huomasin erheeni. Tuloksena hysteerinen nauru omalle väsymykselle.

Soitin kuin soitinkin K:lle ja sovittiin treffit ensi tiistaiksi. Ei mitään romanttista, pyysin makutuomariksi silmälasikauppaan. Kaipa siinä jotain muutakin puuhaillaan, pitää suunnitella. Puhelun piti alunperin koskea pelkästään sitä, mutta päädyimme puoleksi tunniksi juttelemaan niitä näitä. Lupasin avittaa häntä työnhaussa. Hauskaa sinänsä että lipsautin jo alkuviikosta mutsille, että olin treffeillä ja siitäkös mylly lähti pyörimään. “Kukas se oikein on?”, “mitä se tekee?”, “mistä se on kotoisin?”. Selitä siinä sitten että ollaan käyty vasta yksillä treffeillä, älä nyt vielä ala varaamaan paikkaa sukuhaudassa.