Voin perustella laiskuuttani kirjoitella blogientryjä kiireellä, koska ihmisen arvohan mitataan nykyään kiireen ja stressin määrällä. Töissä on ollut todella hiljaista ja vasta tällä viikolla on päässyt takaisin vauhtiin. Minulla on ainakin se ominaisuus, että toimin paremmin paineen alaisena kuin joutilaana. Eli vaikka viime viikolla olisi ollut aikaa yllinkyllin tehdä kaiken maailman rästihommia, meni homma täysin ajantappamiseksi. Vastaavasti heti kun on vähän vipinää, olen kotona iltaisin siivoillut yms. Minustakin on tullut tervehenkinen nuorukainen, viitenä päivänä viikossa vähintään parin tunnin hikoilut tanssipelin parissa, iltapala on vaihtunut eineksistä ruisleipään ja kaurapuuroon.
Päätin järjestää kaveriporukalle pienimuotoiset pikkujoulut ensi lauantaina, eipä ole tullut aikoihin järjestettyä pippaloita. Hauskaa varmasti luvassa. Tiukkaa glögiä ja pipareita. Viime vuonna oli samanlaiset pippalot, saatiin samalla kertaa hajotettua pöytä ja tiputettua läppäri lattialle, kaveri paiskoi kännykkänsä atomeiksi asfalttiin ja heräsin aamulla samasta sängystä alastoman kaverin ja hänen tyttöystävänsä vierestä. Pikkaisen tuli naurettua noille yhden illan kohelluksille.
