Sinkkumiehen maailma

Voin perustella laiskuuttani kirjoitella blogientryjä kiireellä, koska ihmisen arvohan mitataan nykyään kiireen ja stressin määrällä. Töissä on ollut todella hiljaista ja vasta tällä viikolla on päässyt takaisin vauhtiin. Minulla on ainakin se ominaisuus, että toimin paremmin paineen alaisena kuin joutilaana. Eli vaikka viime viikolla olisi ollut aikaa yllinkyllin tehdä kaiken maailman rästihommia, meni homma täysin ajantappamiseksi. Vastaavasti heti kun on vähän vipinää, olen kotona iltaisin siivoillut yms. Minustakin on tullut tervehenkinen nuorukainen, viitenä päivänä viikossa vähintään parin tunnin hikoilut tanssipelin parissa, iltapala on vaihtunut eineksistä ruisleipään ja kaurapuuroon.

Päätin järjestää kaveriporukalle pienimuotoiset pikkujoulut ensi lauantaina, eipä ole tullut aikoihin järjestettyä pippaloita. Hauskaa varmasti luvassa. Tiukkaa glögiä ja pipareita. Viime vuonna oli samanlaiset pippalot, saatiin samalla kertaa hajotettua pöytä ja tiputettua läppäri lattialle, kaveri paiskoi kännykkänsä atomeiksi asfalttiin ja heräsin aamulla samasta sängystä alastoman kaverin ja hänen tyttöystävänsä vierestä. Pikkaisen tuli naurettua noille yhden illan kohelluksille.

Ei voi kuin kunnioittaa kyseistä suoritusta. UPS mokasi toimituksen, enkä vielä tänään päässyt testailemaan uutta “dance platformia“. Olen jäänyt kyseiseen touhuun nyt hieman koukkuun. Noh varmaan ihan terveellinen riippuvuus, lähes joka ilta ollaan hikoiltu. Talvella kun lenkkeilyt ja muu ulkona riehuminen jää väkisinkin vähän vähemmälle.

Isosiskokin soitteli ja kyseli jostain XBoxin modaamisesta, josta minulla ei ole hajuakaan. Töissä olen pyörittänyt erästä ohjelmistohankintaa, jonka hintalappu paljastui loppujen lopuksi kuusinumeroiseksi. Se meni “hieman” ylitse budjetista ja siitähän soppa syntyi. Euroopan alueen johtaja oli tulossa tiistaina käymään asian tiimoilta ja sitä oltiin perumassa, kunnes sovittiin että tapaaminen pidetään jokatapauksessa. Saapahan vetää hyvällä syyllä puvun päälle.

Postiluukusta napsahti ensimmäinen Sedun kerho. Ensimmäisenä pisti silmään tuotteen painotekninen laatu, UV-lakattu ja folioitu kansi, joskin sisuspaperi oli kuitenkin jo aika tusinatavaraa. Selän paksuus oli mitoitettu väärin. Jännä miten tuollaiset seikat pistävät silmään. Ilmeessä ja sisällössä on hieman Image-maista fiilistä havaittavista. Ensimmäisenä silmään pisti artikkeli uuden mahdollisen tupakkalain vaikutuksista. Eli tupakointia oltaisiin kieltämässä kokonaan ravintoloissa.

Jotenkin arvasin Sedun kannan asiaan, onhan sitä jo toitotettu parissakin paikassa. Sedu pelkää, että porukka ei käy enää rafloissa, koska se on niin olennainen osa baarikulttuuria. Itse olen kuunnellut varmaan asiasta käytävän keskustelun seurauksena yhä useammin kavereiltani kuinka vaatteet ja hiukset haisevat baari-illan jälkeen. Tupakoivana en näe mitenkään mahdottomana että ravintolat muuttuisivat täysin savuttomiksi. Varmasti tulisi itsekkin poltettua vähemmän, jos siittä tehtäisiin hankalampaa. Jonkinlainen sauhuttelupaikka olisi kuitenkin hyvä olla, ilman että baarin edustoista tulee kotibileisiin verrattavia ilmiöitä.

Ridge Forrester aka Ronn Moss on sinkkumiehen uusi idoli. Menestyjän tarvitsee vain piipahtaa Suomessa ja treffeille on jo hirveää tunkua. Loppujen lopuksi ihan näin kavereiden kesken “Leuka” kävi treffeillä viiden kauniin naisen kanssa. Ei kuulemma kukaan heistä kelvannut. Eilen Ridge kaatoi naisia jo ennenkuin suvaitsi saapua edes paikalle. Voi pelimiesten pelimies.

Olen ollut hieman pihalla deittailuista. Toisten blogeja lueskellessa saa ihmetellä kuinka jollain on samaan aikaan vähintään viisi miestä yhtä aikaa pyörityksessä. Itse olen käynyt viimeksi treffeillä… Mietintätauko… Vuonna 1999! Uskomatonta. Back to the dating game! Kukakohan Metron kolumnista taannoin avautui kuinka loppuunkulutettu ja yliarvostettu sana sinkusta on tullut. “Kaikki sinkut ovat muka trendikkäitä bailaajia”. Kateellisten panettelua. Ketä muita sinkkujen elämäntyyli muka häiritsee? Kuinka ravintolat, baarit tai einesteollisuus edes selviäisivät ilman sinkkujen yhteiskunnallisesti merkittävää ja työllistävää vaikutusta?

Club Fenniassa olisi tänään Sinkkuelämää Show. Tony meinasi nysvätä kuitenkin himassa, yksin en jaksa lähteä. Digitally Importediltakin napsahti soimaan Plummet - Damaged (Antillas Remix) ja rupesin tanssimaan yksinäni :) Näköjään selvinpäinkin voi pitää hauskaa jos vain on oikeassa mielentilassa.

Nukahdin töissä ja päätin skipata salin, pitäisi varmaan alkaa nukkua öisin. Nukuin parin tunnin päikkärit kotiin päästyäni ja eipä olo siittä hirveästi piristynyt. Olen nukkunut älyttömän huonosti, en tiedä miksi. Veikkaan että tällä auringonvalon vähyydellä on oma osuutensa. Aurinko nousee kun olen ja töissä ja laskenut kun lähden himaan. Eli säkkipimeässä ollaan suurimman osan ajasta. Tilasin eilen ulkomailta uuden tanssimaton, koska olen jumpannut jo kaksi muovista puhki. Sinne meni 200 ekumeeniä. Huomenna on onneksi perjantai! Ei ole oikein mitään uutta raportoitavaa. Pahoittelen tylsiä postauksia, kuivattavat minuakin.

Siivoilin digikuvien arkistoa ja eteen tuli videopätkiä juhannukselta. Arska paistoi, hyvä porukka kasassa, KLF soi radiosta, grillissä mätöt ja nousuhumala päällä. Iso kyynel. Pitää vääntää jotenkin se kännykkään niin, että voin hakea siitä motivaatiota joka aamu matkalla töihin läpi sateen ja tuiskun. Jotenkin kesän hormoonitkin ovat lakanneet jo pikkuhiljaa hyrräämästä. Viihteellä ei ole tullut käytyä viikkoihin ja muutenkin meno on vähän apaattista. Pitäisi piristyä taas hieman. Näyttää hieman siltä että blogistaniakin on hiljentynyt, ainakin niiltä osin mitä itse tulee seurattua.

Hieman on laiskistanut. Perjantaina oli markkinointipalaveri mainostoimistossa ja olin lähinnä opintoretkellä, koska se aiheena oli tuote, jonka kanssa tulen olemaan läheisesti tekemisissä ensi keväästä alkaen. Olen kiinnostunut kyllä markkinoinnista ja mainonnasta, mutta välillä osa termistöstä lenteli ylitse niin että kultaiset kutrit vain heiluivat. Teknisesti orientoituneena ihmisenä on hieman vaikeaa hypätä yhtäkkiä myyjän housuihin. Sain kahdelta työkaverilta positiivista palautetta vaatetuksestani, toisen kanssa oli puhetta Suomalaisten vaateketjujen markkinoinnista ja siitä kuinka se on kohdistettu enemmän naisille. Työkaveri heitti että “sullehan tuo on huono juttu, koska olet selkeästi kiinnostunut vaatteista ja siltä miltä näytät”. Pääsin töihin niin johan Marjukkakin kerkesi kehumaan paitaani röökikopissa. Olen siis ilmeisesti onnistunut vaatevalinnoissani! Kieltämättä sinkkuus vaikuttaa siihen, että haluaa esiintyä edukseen. Olen hieman kahden tyylin mies, töissä pitäisi olla virallista ja siistiä ja toisaalta siviilissä tykkään pukeutua hieman nuorekkaammin.

Muuten viikonloppu meni kotona mölliessä, mitä nyt Jarmon kanssa piti käydä salilla lauantaina ja Veltsu kävi illalla katsomassa leffan. Talsittuani sateessa paikalle selvisi, että kuntosalin puoli on kiinni. Päätettiin käydä uimassa kun ei lenkillekkään jaksanut lähteä. Saunan lasiovi pamahti akilleen kantapäähän niin, että sain haavan ja kävely on teki ainakin vielä tänään kipeää. Vasen kantapääni ja sauna eivät sovi näköjään yhteen, kerran aikaisemmin olen heittänyt jo lipat saunassa ja silloin sain muutaman sentin haavan ja sitähän käytiin sitten tikkaamassa. Todellakin akilleen kantapää.

Leffan jälkeen suunniteltiin Veltsun kanssa talven mahdollista reissua, josta mainitsin aikaisemin. Finnairilla tai Ryanairillä Barcelonaan ja siittä eteenpäin. Ehkä jopa Ibizalle. Eli puhtaasti biletys/ranta/kulttuuriloma tässä järjestyksessä. Matkaseuran budjetti on suuri kysymysmerkki. Pitäkää viikko 10 auki kalentereissanne!

Olipas otsaa nakittava päivä töissä. Ensin suunnitteluosasto teilasi kehitysehdotuksemme lyttyyn, seuraavan palaverin jälkeen talousvastaava pyytää puheilleen. “Uuden emoyrityksen henkilöstöpolitiikan vuoksi joudutaan miettimään työsopimustasi uudestaan”. Eli minut “alennettiin” toimihenkilöstä tavalliseksi tuntityöläiseksi. Palkka ja työehdot pysyvät samana, kyse onkin enemmän periaatteesta. Rakastan kellokortteja ja kellon kyttäämistä ruokatauolla. Toisaalta positiivista on, että ylityökorvaukset alkavat juoksemaan heti. Tosin pidin huomattavasti enemmän siitä joustavuudesta mikä oli vanhalla sopparilla, rahalla ei nyt ole niinkään väliä.

Salilla tulikin sitten purettua aggressiot. Olen kuitenkin aika leppoisa ihminen ja enkä suutu pienestä. Kaupassakin joku raivoisukki oli kolmen hirviönsä kanssa liikenteessä, jotka ensin riehuvat käytävillä niin että tavaroita tipahtelee koko ajan ja sitten vielä pysäköivät itsensä karkkihyllyn eteen kinastelemaan, että saako Mikko ottaa karkkiaskin lisäksi vielä tikkarin. Samalla blokattiin tehokkaasti jono ja isukki alkoi tiuskimaan minulle että mene nyt siitä.

Olenpas ollut aktiivinen. Eilen oli salipäivä ja illalla vedin tunnin setin tanssipeliä Jontun kanssa. Tänään 1,5h tanssipeliä ja huomenna taas salit. Minulla on tavoite olla erittäin timmissä kunnossa ensi kevääseen mennessä. Kummasti motivoi ainakin se, että tulokset näkyvät jo nyt. Ja tuo ei väsytä niin kuin ensin ajattelin, päin vastoin. Heti treenin jälkeen adrenaliini ja endorfiinit hyrräävät ja illallakin nukuttaa paremmin. Pitäisi kyllä kehittää joku kunnon saliohjelma ettei tylsistyminen pääse iskemään.

On ollut sen verran kiirettä ettei ole ehtinyt naisiakaan kunnolla tiirailemaan. Postinjakajaakaan ei ole näkynyt moneen päivään. Sniffelis. Ensi viikonloppuna voisi kyllä lähteä viihteelle. Viime lauantaina vietettiin Tonyn kanssa poikien iltaa, juotiin olutta, tilattiin pizzat ja katsottiin kun The Rock pisteli tuulemaan Doomissa. Oli aika harvinaisen kökkö leffa. Oltiin lähdössä katsastamaan Sellon uusi Fennia ja tarkoitus oli piipahtaa vain parille katsastamaan kyseinen mesta. Mutta mitä, jono on 30m pitkä, joten päädyttiin siihen ettei jakseta jonottaa ja lähdettiin kävelemään takaisin himaan. Halloween ilmeisesti teki osansa, koska jonossa näkyi muutama kapteeni Morgan. En vain käsitä että mitä tekemistä tavallisilla naamiasasuilla on Halloweenin kanssa.

Noukin lattialla ja olevan Pirkka-lehden. Niksipirkassa ollut vinkki reväytti Sinkkumiehen totaalisesti:

Elämänkumppaniksi kannattaa valita mahdollisimman samankokoinen ihminen. Näin olemme säästäneet mieheni kanssa pitkän pennin esimerkiksi urheiluvarusteissa.

Samalla tuli mieleen eräs toinen vanhempi, joka aiheutti aikoinaan myös saman reaktion:

Saat hauskat kahvikestit, kun lirautat kahviin hieman vodkaa.