Sinkkumiehen maailma

Viikonloppu meni rauhallisesti kotona ex-duunipaikan rästitöitä tehden. Lauantaina lähettelin viestiä yhdelle Tamperelaiselle tytölle, mutta koska koko homma lähti huonosti käyntiin, jätin sen sikseen. Kyseessä oli siis eräältä netin deittipalstalta bongattu ilmoitus, jota lukiessa tuntui kuin olisi lukenut itsestään. En kuitenkaan haluaisi kumppania, joka on kiinnostunut täysin samoista asioista. Noh tuli siinä tunnin verran viestiteltyä kuitenkin. Sunnuntaina olin itse kotihengetär, siivosin kämpän läpeensä, tiskasin ja pesin pyykkiä. Illalla katsoin sillä silmällä neljännen kauden yhden jakson, enkä mahtanut mitään että tirautin pari kyyneltä lopussa. Suvi aukoi päätäänsä kun hieman läpällä kerroin asiasta ja otin siitä hieman nokkiini. Onhan se nyt heteromiehelle kova paikka, jos kehtaa tunnustaa itkeneensä ja vielä jonkun Sillä silmällä tahtiin :E

Töissä mokasin hienosti yrittäessäni päästä kontaktiin ah niin suloisen postinjakajan kanssa. Hän jakaa siis talon sisäistä postia ja olimme molemmat menossa tuotannonsuunnittelijoiden koppiin. Kirjeitä kainalossa, puhelin toisessa kädessä, nyt on minun mahdollisuuteni olla gentlemanni ja avata ovi. Otin muutaman ripeähkön askeleen, mutta mitä ihmettä, hän avaa oven itse vaivalloisesti ja minä jäädyn totaalisesti yllättävästä käänteestä. Näytin varmaan pikkaisen typerältä kun hiihdän vauhdilla pitkin käytäviä ja sitten yhtäkkiä lyön jarrut kiinni. Hiivin perässä sisään ja yritin pitää pokkani. Näin ne hommat hoidetaan!

Enpäs ole jaksanut muutamaan päivään raapustella. Viikolla tapahtunutta: sain vihdoinkin varattua ajan optikolle, Jussi ja viimeisillään raskaana oleva Sanna kävivät pitkästä aikaa ja tänään ex-tyttökaveri soitteli että sopiiko tulla huomenna käymään. Kyseli että voisiko tuoda Krissen aka uuden poikaystävän mukanaan, sanoin että ei oikein kiinnosta. Saa nähdä tuleeko käymään sitten ollenkaan. Aloitin kaljan juomisen ja nyt ollaan mukavassa nousuhumalassa. Hieman on mister lonely fiilis, odotan että joku kaveri soittaisi klassiset “lähdetkö baariin?”. Jussikin tivasi vierailun aikana, että onko ollut mitään sutinaa. Tällä kämpällä pitäisi kuulemma “lohjeta”. Tuli vähän vaivaantunut olo.

Töissä tuli Marjukan kanssa puheeksi viikonloppusuunnitelmat ja tuli mieleen että Habitare voisi olla kiva katsastaa. Taitaa vaan olla ihan turhaa yrittää saada ketään kaveria mukaan. Pitää katsella huomenissa. Jos jotain kiinnostaa niin täällä olisi yksi ehdokas :) Olen epätoivoinen.

Pelottavaa. Katsastin eilen ennen nukkumaanmenoa parit vakiolukemistoon kuuluvat blogit. Nehän jäivät sitten uniin. Olin Lz:n sinkkubileissä salaa. Otsatukka oli oikeassa elämässä puoleenpään korkeuteen ajeltu kalju, jossa oli hikinäppylöitä. Komeuden kruunasi punaiseksi värjätty takatukka. Oltiin siis avaamassa sinkkubileitä ja kerrottiin, että seassa on myös seksuaalivähemmistöjen edustajia. Iso joukko lesboja korotti ääntään ja viittoi käsiään ilmaan. Kaikkien katseet siirtyivät kuitenkin Jari Sillanpäähän ja hänen salaiseen poikaystäväänsä. Kaikki kohahtivat ja yleisön seasta kuului “näen ton ekaa kertaa” ja “mikä sen seiskan vihjenumero oli?”. Että näin.

Noniin nyt ollaan takaisin kodin turvassa. Samantien kun astuin ovesta sisään, tuli mieleen Vilkkumaan sanat “tiskit haisee, mua hävettää”. Sinkkuelämästä puheenollen, eilen oli taas aika köyhää touhua sen suhteen. Tanssilattialla oli ollut ehkä jotain viritelmää jos oisin vaan jaksanut kääntyä ympäri. Itseäni ainakin naisena vituttaisi kaikki ne idiootit jotka tulevat hirveässä tuubassa hinkkaamaan ja lääppimään tanssilattialla. Kaipa se toisaalta imartelee, mutta silti. Tuntuu että välillä alkaa olemaan jo epätoivoinen olo ja sortua lepertelemään. Plööh.

Istun tällä hetkellä junassa lievässä krapulassa. Pitääkin muistaa laittaa VR:n asiakaspalveluun palautetta, että nettilipunmyyntiin pitää saada vaihtoehto “paikka KAUKANA lasten leikkivaunusta”. Mikään ei ole ihanampaa kuin kuunnella kahden muksun huutokilpailua puolet matkasta. Onneksi älysin ottaa kuulokkeet mukaan. Moloko pelastaa.

Lähdin perjantaina suoraan duunista siis Tampereelle. Perjantai meni porukoiden kanssa seurustellessa ja kuulumisia vaihdellessa. Lauantaina oli siis lapsuudenkaverin tyttöystävän synttärit ja yksivuotis “hääbileet”. Oli mukava nähdä pitkästä aikaa. Aloiteltiin juominen heti kun suku oli poistunut paikalta. Heiteltiin hieman dartsia ja pelattiin Trivial Pursuittia. Eli juurikin niitä aktiviteettejä mitä harrastettiin aikoinaan paljon porukassa. Seitsemän aikoihin oli lähtö keskustaan Jussin tupareihin. Jenny oli kuskina ja onnittelin toki tulevasta vauvasta. Sinne oli taas sitten tulossa toinen kaveriporukka. About kaikki olivat paikalla. Jossain vaiheessa päätettiin mennä läheiseen leffateatteriin koittamaan tanssipeliä. Pienessä kännissä ei oikein sujunut, mutta hauskaa oli. Saatiin heavymieskin polkemaan mäiskäreillä jotain japanilaista happy happy teknoa.

Käytiin YO-talolla katsastamassa menoa ja matkalla sinne tuli useampi vanha lukiotuttu. Kahden vaiheessa alkoi kyseinen paikka rasittamaan, ei oikein ollut minun tyylinen mesta. Osa porukasta päätti lähteä snagarin kautta himaan, mutta minä, Tony ja Riku päätettiin jatkaa Nitetrainiin, joka on enemmän sellainen humppamesta. Näin juuri poistumassa olevan Arton ja Katriinan. Tuossa vaiheessa iltaa aloin juomaan vettä ja vedin viihdevaihteen päälle. Tanssahteltiin sitten tanssilattialla käytännössä koko loppuilta. Hauskaa oli ja musiikki hym, paljon parempi ainakin kuin edellisessä paikassa :)

Tänään tuli mieleen että olipas aika hauska reissu sinänsä. Tuli tavattua käytännössä kaikki tuntemani ystävät ja kaverit. Lapsuusajalta, koulusta ja pääkaupunkiseudulta. Nyt on pakko lopettaa, ollaan kohta Pasilassa.

Kyllä huomaa, että syksy on tullut. Väsyttää, kurkku on vieläkin kipeä ja masentaa ;) Käytiin tänään Tonyn kanssa katsastamassa Sellon uuden puolen avajaiset ja ihmisiä oli paljon liikenteessä. Sinkkumiehen iloksi sinne on saatu laajahko valikoima vaate- ja kenkäkauppoja. Heti kunhan paikan alkuhulina rauhoittuu, menen hommaamaan puvun takin, uudet rillit ja piilarit instrusta sekä syys/talvivaatteita. Nyt en jaksanut hommata kuin lahjoja viikonlopun reissua varten.

Siittä puheenollen vanha lapsuudenkaveri pyysi mukaan lauantaina toisiin pippaloihin. Olemme tunteneet kolmivuotiaasta asti ja ollaan tultu aina hyvin juttuun. Ystävyys on kuitenkin hieman laimentunut sen jälkeen kun muutin pääkaupunkiseudulle, senkin takia etten ole kotopuolessa jaksanut kovin montaa kertaa vuodessa käydä. Eli lauantaina tiedossa jo päivällä bileet, sitten jatketaan keskustaan Jussin tupareihin. Odotan innolla.

Peilaat itseäsi peilistä. Syksyinen viileys. Päänsärky. Vilkuilua bussissa. Näin tämä menee niin, ettei tarvitse elämää hirveästi vaivata miettimällä.

Sinkkumies vietti viikonlopun rauhallisesti neljän seinän sisällä nauttimatta tippaakaan alkoholia. Huimaa. Seuraavat kaksi viikonloppua menevätkin sitten Tampereella vissiin aika biletysmeiningillä, kaksi kaveria järkkää tuparit peräkkäisinä viikonloppuina. Odotan innolla. Tässä vaiheessa on varmaan hyvä paljastaa, että olen kotoisin Tampereelta ja muuttanut pääkaupunkiseudulle vuonna 2000. Tänne ollaan kuitenkin jäämässä ainakin viideksi vuodeksi.

Vaikka en ÄO-testit kuvaavat mielestäni vain yhdenlaista älykkyyttä, kävin tekemässä kaverin suosituksesta yhden sellaisen ja sain 140 pojoa. Ja sillähän on pakko hieman egota. Suomen Mensan raja on 148. Olenko siis fiksu? En mielestäni.

Tiedätte varmaan sellaiset aamut, kun jo sekunti silmien avaamisen jälkeen vituttaa. Tänään minulla oli sellainen. Eilen nukahdin sohvalle duunin jälkeen ja heräsin yhdeksältä. Kohtuuttomat päikkärit sitten aiheuttivat sen ettei oikein nukuttanut. Aamuinen ketutus johtui varmaan osittain viimeöisistä keskusteluista Suvin miesongelmista tai niiden puuttumisesta. “Olisi kiva halia/nukkua/harrastaa seksiä”. Niinpä kai. Keskustelun päätyttyä rupesin miettimään omaa nykyistä tilannettani ja mahdollista elämäntapasinkkuutta. Olen tällä hetkellä hyvässä elämäntilanteessa, ainoastaan kumppani puuttuu. Olen ainakin tämän kesän elänyt jotain villiä nuoruutta, eikä minulla ole oikeastaan mitään suurta hinkua alkaa seurustelemaan ainakaan tällä hetkellä.

Päivällä kävin katsastamassa aika loistoleffan: It’s All Gone Pete Tongin. Kyseessä on fiktiivinen dokumentti kuuroksi tulevasta superstara DJ:stä. Mukana vilahtaa sellasia nimiä kuin Tiesto, Carl Cox, Fatboy Slim, Paul van Dyk yms. Minun suuri haaveeni päästä Ibizalle sai vaan lisäpontta. Kyseinen reissu kustantaa kuitenkin vähintää pari tonttua, joten täytyy aloittaa säästäminen pikimmiten. Oijoi Space, Amnesia ja Pacha täältä tullaan!

Paluu töihin parin päivän sairastelun jälkeen oli ihan mielenkiintoinen. Pääsin heti yhden suur-asiakkaan palaveriin mukaan yskimään. Kyse oli firman sisäisestä palaverista ja oli taas noloa seurata kuinka henkilökemiat eivät oikein kohdanneet. Tietyt henkilöt tuntuvat kuittailevan toisilleen jokaisessa mahdollisessa käänteessä ja se mielestäni välillä häiritsee jo selvästi palaverien kulkua. Keltanokkana en asiaan voi pahemmin puuttua, mutta yritän palauttaa keskustelun tason aina järkeväksi asiallisilla kommenteilla, jos se vain suinkin on mahdollista. Mitenkä on sellainen fiilis, että kouluaikoina erilaiset ihmiset tulivat paremmin toimeen toistensa kanssa. Lisää sinkkumiehen ikäisiä naisia duuniin!

Tämä biisi on soinut sinkkumiehen kämpässä viime aikoina kohtuullisen ahkeraan. Soi tämänkin postauksen aikana. Kevyehkö trance-versio Roxetten viisusta.

np: D.H.T. - Listen To Your Heart (Furious F. Ez Radio Edit)